Harmaa susi -albumi

Mukavia uutisia!

Tapani Baggen käsikirjoittama ja allekirjoittaneen kuvittama sarjakuva-albumi Harmaa susi ilmestyy Arktisen Banaanin kustantamana 2.6.2016.

HUOM: Albumin julkaisu on siirtynyt. Julkaisupäivä on 21.7.2016

Heinäkuussa 1943 päämajan valvontaosasto lähettää luutnantti Mujusen salaiseen sukellusveneoperaatioon Viron rannikolle. Eletään toisen maailmansodan ratkaisun hetkiä. Vain harvalla on tietoa siitä, mitä lähimpinä kuukausina tulee tapahtumaan. Sukellusveneen miehistö alkaa tapella keskenään jo lähtölaiturilla. Tilanteen vakauttaa aluksen päällikkö, kapteeniluutnantti Ulf Larsson, joka tunnetaan lempinimellä Harmaa susi. Lyhyeen merimatkaan mahtuu runsaasti uhkaa…

Tämän linkin takana löytyy lisätietoja kustantajan sivuilta.

Tämän linkin takaa taas löytyy Tapanin ja minun mietteitä sarjakuvan taustalta.

 

harmaa susi kansi

Riekaleita kirjamessuilla

Riekaleita on ulkona ja saatavilla kirjaputiikeista ympäri valtakuntaa.

Kemin kekkerit ovat takana, nyt edessä Helsingin kirjamessut.

Olen signeeraamassa Arktisen Banaanin osastolla 7e34 lauantaina ja sunnuntaina klo 12.30-13.00.

Signeeraan myös Suomen Sarjakuvaseuran osastolla 6g139 lauantaina klo 17-18.00.
Helsingissä nähdään!

P.S. Nimmaroin toki myös työpaikallain eli Turun Sarjakuvakaupan Oulun toimipisteessä.
(kuva: Taija Jyrkäs)

aapoooo

Riekaleita Kalevassa

Tänään (1.10.2015) on aukeaman juttu Riekaleista Kalevassa. Teoshan julkaistaan lauantaina 17.10 Kemissä ja myöhemminkin se on esillä, kuten Oulun sarjakuvapäivillä (5-8.11). Sarjakuvan pohjalta koottu näyttely on Iin Nätteporissa eli pääkirjastolla nähtävissä 23.10-15-11.

kaleva1.tif kaleva2.tif

Ja sama tekstimuodossa:

 

RIEKALEITA SODAN KIPEYDESTÄ

AAPO KUKON SARJAKUVA-ALBUMI RIEKALEITA TUO PÄIVÄNVALOON SOTA-AJAN KIPEÄT TARINAT.RIEKALEITA SYNTYI ARVO TURTIAISEN VANKILAPÄIVÄKIRJOJEN POHJALTA KYTEVÄN TYÖN KYLKIÄISENÄ.


Elina Ursin, teksti
Jukka-Pekka Moilanen, kuva


Oululainen sarjakuvapiirtäjä Aapo Kukko käytti yhdeksän kuukauden työttömyysjakson hyväkseen ja viimeisteli Kemin sarjakuvapäivillä lokakuussa julkistettavan sarjakuva-albumin Riekaleita. 
Albumin kuusi nimetöntä novellia sijoittuvat Suomen sotavuosiin 1941–44, jatkosotaan ja Lapin sotaan, mutta varsinaisesti albumissa ei ole sotakuvauksia.
Novelleissa kuvataan sotaan kuuluvia ja vähän käsiteltyjä tabuja. On kuolemaan tuomitun, homoseksuaalin ja metsäkaartilaisen tarinat. 

Kukkoa ei sota kiinnosta ja kaikki albumin tarinat ja teemat voisi tapahtua ja toistua sodassa kuin sodassa missä tahansa maailman kolkassa.


– Kun perinteisesti sotaa kuvataan sarjakuvissa rintamataistelujen kautta, keskityn uusimassa teoksessani ihmisiin, joiden ääni on vuosikymmeniksi vaiennettu. Vasta viime vuosina on tullut kuvauksia siitä, miten esimerkiksi huumeet ja alkoholi liittyivät sotaponnisteluihin tai kuinka homoutta hävettiin rintamalla.

Riekaleita-albumiin, myös visuaaliseen ilmaisuun, Kukko ammensi ideoita 1940-luvun sota-ajan suomalaisesta kaunokirjallisuudesta. 


– Sarjakuvassa on runollisia ja proosallisia elementtejä Pentti Haanpään ja Veijo Meren hengessä unohtamatta Arvo Turtiaista.


Kukko on hävittänyt novelleista juonellisuuden, kokonaiskuvaa ei synny, kuten ei mielettömässä sodassakaan. Tarinat alkavat jostakin ja loppuvat jonnekin. Riekaleita ei pyri olemaan viihteellinen tai naurattamaan lukijaa perinteisen sarjakuvan keinoin.


– Tarinoissa on vakava pohjavire ja Meren Manillaköysi on albumin kirjallinen lähtökohta. Kuvaan sotaa absurdina ja tapahtumat ovat hyvinkin irrationaalisia eivätkä liity toisiinsa. Novellit ovat jonkun kertomia riekaleita, juttuja. 


Yksi tarinoista sijoittuu Lapin sotaan, Vallitunsaaren ja Hirmulan seudulle. 
Päähenkilö on kemiläinen Erkki Kukko, Aapo Kukon isoisä.


– En koskaan tavannut isoisää ja tapahtuma perustuu perhepiirissä kulkeneeseen tarinaan. Kiehtovaa ei ole se, onko tarina totta, vaan tunnelma ja tarinan omakohtaisuus. Tarinassa puhutaan myös muista kertomuksista poiketen Oulun murretta ja meänkieltä. 

Itseoppineen Kukon kynän jälki on mustavalkoinen ja 72-sivuisen albumin tarinat ovat pidempää sarjakuvakerrontaa. 

– Vaikka strippejä teinkin esimerkiksi Kalevaan, tuntuu omimmalta pitempi novellikerronta jota Riekaleita-albumissa on.

Riekaleita-albumin karujen mieshahmojen esikuva on italialaisen sarjakuvataiteilijan Hugo Prattin Corto Maltese -sarjat. 


– Onneksi omaa särmää on tullut töihin mukaan. Olen huono Hugo Prattina. Pyrin olemaan piirtäjänä hyvä Aapo Kukko. 

Sota-aika on Kukon työssä tapetilla tulevaisuudessakin. Työn alla on sarjakuva-albumi Arvo Turtiaisen vankilapäiväkirjojen pohjalta. 
Turtiainen tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksen valmistelusta neljäksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan vuonna 1942. 
Turtiainen kirjoitti vankilakokemuksista teokset Ihminen n:o 503/42 ja Laulu kiven ja raudan ympyrässä. 
Riekaleita-albumissa on yksi Turtiaiseen liittyvä tarina. Muutaman repliikin sisältävässä tarinassa poliisit hakevat Turtiaisen Tammisalosta maaliskuussa 1942. 
Lisäksi yhdessä tarinan riekaleessa kuolemaan tuomittu haluaa viimeisenä tekonaan lausua Turtiaisen runon.


– Kumpi tilannetta ohjaa? Se, jolla on sana vai ne, joilla on kiväärit? Onko runo asetta mahtavampi? Kukko kysyy.

Kukko suo itsellensä aikaa työstää Turtiaisen tarinaa eikä deadline kummittele mielessä. 


– Runsaasta lähdemateriaalista saattaa syntyä yksi tai kaksi pienempää albumia ennen pääteosta. Riekaleita-albumiin puhkuin liian painolastin ja höyryt ulos piirtämällä. 

Kustantajalla on väliä ja Kukko on hyvillään tekemästään sopimuksesta Fingerporia kustantavan Arktisen Banaanin 

kanssa.

– Tekijän kannalta on hyvä, kun kustantajalla on resurssit markkinoida teosta. Rohkea veto myös Arktiselta Banaanilta julkaista erilaista ja uutta, ei vain hauskaa tai varmaa sarjakuvaa.


Kukon albumia kohtaan on herännyt kiinnostusta myös Ruotsissa.


– Ruotsalaisen kustantajan kanssa on ollut puhetta kääntää Riekaleita ruotsin kielelle. Muu maailma tulee sitten perässä.

Friedrich Dürrenmatt ja usko kirjallisuuteen

Palasin jälleen sveitsiläisen kirjailijan Friedrich Dürrenmattin (1921-1990) tuotantoon. Euroopassa hän on tunnettu varsinkin näytelmistään mutta Suomessa hänen muutamat jännityskirjansa ovat olleet monien mieleen. Rekisteröidyn tähän seuraan. Tuomari ja hänen pyövelinsä ja Oikeus eivät jättäneet kylmäksi. Äskettäin luin myös kolmannen teoksen ”Dyrrenmasalta”, Haaverin. Siinä teoksessa oli sataan sivuun lastattu monen sadan sivun painolasti. Miksi jauhaa enempää kun voi kiteyttää, ilmaista suoraan. Sivaltaa. Dürrenmatt osaa sen taidon. Pessimismissään hän kuitenkin osaa nostaa hymyn huulille tilanteissa, joissa nauru uhkaa jäädä vaikeaksi korinaksi. Ehkä hänen sveitsiläisyydestään johtuva taakka (ehkä jopa häpeä) on osa syy siihen, että hän kuvailee länsieurooppalaista todellisuutta koruttomasti.

Dürrenmatt näkee Euroopan näyttämönä, jossa Sveitsin paikka ei ole lavalla vaan kuliseissa, kädet silti yhtä veressä kuin muillakin. Dürrenmattin mielestä jännityskirjallisuuden suurin kompastuskivi on rationaalinen tai järkevä maailmankuva. Tilanteita ohjaa useasti kaaos ja satunnaisuus, rikos ja rangaistus eivät ole välttämättä samassa syy- ja seuraussuhteessa.

Pian lukuvuoroon siiirtyykin neljäs Dürrenmatt-teos Epäily.

Omat sarjakuvaprojektini ovat edenneet kiitettävästi: peräti kaksi albumia on kustantajien tarkastelun alla ja yksi tarina lähti kesällä julkaistavaan antologiaan. Tulevien projektien ensiaskelia on myös otettu, luvassa on mm. työskentelyä käsikirjoittajien kanssa. Näistä sitten lisää lähempänä.

A K